Go to front page
Precedents

18.6.1981

Precedents

The Supreme Court publishes the full texts of its rulings on its website. The Supreme Court yearbooks include the title or description of the ruling in the table of contents for 1926–1979 and the full text from 1980 onwards

KKO:1981-II-87

Keywords
Pidätysoikeus, Korjaus- ja säilytyskustannukset, Korjaussopimus
Year of case
1981
Date of Issue
Register number
S80/476
Archival record
4399
Date of presentation

Ään

Vrt. KKO:1943-II-80

Auton korjaajalla oli pidätysoikeus autoon maksun saamiseksi paitsi korjauskustannuksista myös niistä säilytyskustannuksista, jotka olivat aiheutuneet siitä, ettei autoa korjauksen valmistuttua ollut kohtuullisessa ajassa noudettu.

III-jaosto

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

A:n B:tä vastaan ajamasta kanteesta Ylöjärven KO 15.12.1977 oli lausunut selvitetyksi, että A oli elokuun alkupäivinä 1977 tuonut henkilöautonsa B:lle korjattavaksi. B oli arvioinut korjauskustannuksiksi 400 markka ja oli sitoutunut toimittamaan autoon tarvittavan uuden tuulilasin. A:n mentyä saman kuun lopulla hakemaan autoaan B oli ilmoittanut vaativansa sovitun 400 markan lisäksi korvaukseksi auton säilyttämisestä tuulilasin odotusajalta 10 - 19.8.1977 400 markkaa. A:n kieltäydyttyä suorittamasta B:n vaatimaa määrää B oli ilmoittanut pidättävänsä ajoneuvon hallinnassaan, kunnes hänen saatavansa oli kokonaisuudessaan suoritettu. A:n suoritettua 18.10.1977 mennessä mainitut B:n vaatimat määrät, B oli edelleen kieltäytynyt autoa luovuttamasta kunnes A oli suorittanut myös tämän jälkeiseltä ajalta korvaukseksi auton säilytyksestä vielä lisäksi 590 markkaa. A:n suoritettua viimeksi mainitun summan 20.10.1977 B oli luovuttanut auton hänelle. Sen vuoksi ja kun B:llä ei ollut kysymyksessä olevan pidätysoikeutensa ohella oikeutta periä A:lta erikseen tämän suorittamaa 990 markan korvausta auton säilyttämisestä, eikä siitä ollut näytetty tehdyn eri sopimustakaan, KO oli, hyläten vaatimukset enemmälti, velvoittanut B:n suorittamaan A:lle auton säilytyksestä perimänsä 990 markkaa 5 prosentin korkoineen 22.11.1977 lukien sekä korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 530 markalla 30 pennillä.

Turun HO, jonka tutkittavaksi B oli saattanut jutun, t. 1.2.1980 oli jättänyt asian KO:n päätöksen varaan.

Pyytäen valituslupaa B haki muutosta HO:n tuomioon. Lupa myönnettiin ja A antoi häneltä hakemuksen johdosta pyydetyn vastauksen.

KORKEIN OIKEUS

KKO t. tutki jutun ja katsoi jutussa jääneen näyttämättä, että B ja A olisivat sopineet siitä, milloin kysymyksessä oleva auto olisi korjausvuorossa ja milloin A:n viimeistään olisi pitänyt toimittaa B:lle autoon kiinnitettävä tuulilasi. Näin ollen B:llä ei ollut oikeutta vaatia korvausta siitä, ettei A ollut toimittanut B:n käyttöön tuulilasia ajoissa. Tämän vuoksi hyväksyttiin A:n vaatimus hänen tältä osin suorittamansa 400 markan palauttamisesta.

Edelleen KKO totesi, että A oli saatuaan tuulilasin korjannut auton sovituilta osin ja ilmoittanut A:lle, että auto voitiin noutaa 20.8.1977. A:n tultua autoa noutamaan vasta seuranneen syyskuun 5 päivänä B oli kieltäytynyt luovuttamasta sitä, jollei A suorittaisi myös korvausta auton säilytyskustannuksista korjaustyön valmistuspäivästä lähtien. A oli kieltäytynyt tästä ja jättänyt korjauslaskun tällöin maksamatta. Auto oli edelleen jäänyt B:n hallintaan. A:n maksettua korjauslaskun 400 markkaa 15.9.1977 oli B ilmoittanut, ettei hän luovuttaisi auto ennen kuin A suorittaisi auton säilyttämisestä aiheutuneet kustannukset 590 markkaa. Tämän määrän A oli maksanut B:lle 20.10.1977 ja saanut sen jälkeen auton haltuunsa. Korjauslaskun maksamisajasta ei ollut sovittu, minkä vuoksi A:n olisi pitänyt noutaa auto ja maksaa lasku kohtuullisena pidettävän 3 päivän kuluessa hänelle ilmoitetusta korjaustyön valmistuspäivästä. Kun A ei ollut kohtuullisessa ajassa tullut noutamaan autoa, B:llä oli ollut oikeus pidättää auto hallussaan sen omistajaa turvaavalla tavalla myös korjauslaskun maksamisen laiminlyönnin eli 22.8.1977 jälkeiseltä ajalta syntyneiden auton säilytyskustannusten maksamisen vakuudeksi. Säilytyskustannukset olivat kohtuulliseksi katsottavan 5 markan määräisen päiväveloituksen mukaan laskettuina 290 markkaa.

KKO harkitsi oikeaksi kauppakaaren 12 luvun 12 §:n nojalla jättää asian HO:n tuomion varaan muutoin paitsi että B:n A:lle maksettavaksi määrätty korvaus alennettiin 700 markkaan KO:n päätöksessä mainittuine korkoineen. Jutun laadun vuoksi B vapautettiin suorittamasta A:lle KO:ssa tuomittua oikeudenkäyntikulujen korvausta 530 markkaa 30 penniä.

Oikeusneuvos Surakka, joka oli eri mieltä: ei muutosta.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Miettinen, Saarni-Rytkölä ja Ådahl sekä ylimääräinen oikeusneuvos Ketola

Top of page